Kirkkonummen vammaisneuvosto tiedottaa vammaistoiminnasta
International Day of Persons with Disabilities
Kansainvälistä vammaisten vuosikymmentä vietettiin 1983-1992. Tämän vuosikymmenen päättyessä vuonna 1992 YK:n yleiskokous julisti 3:nnen joulukuuta kansainväliseksi vammaisten päiväksi.
YK:n yleissopimus vammaisten oikeuksista hyväksyttiin YK:n yleiskokouksessa joulukuussa 2006. Sopimus astui voimaan 3.5.2008, kun yli 20 maata oli ratifioinut sen. Suomi liittyi sopimukseen vuona 2016.
Uusia lakeja ja lakien päivityksiä vammaisten oikeuksien turvaamiseksi ja yhdenvertaisen aseman saavuttamiseksi varhaiskasvatuksesta työelämään tulee vammaispalvelulain uudistamisen jälkeenkin!
Yhdenvertaislain osittaisuudistuksen tavoitteena on edistää yhdenvertaisuutta laajentamalla se koskemaan varhaiskasvatusta. Lisäksi 1.6. lähtien yhdenvertaisvaltuutetun toimivallan piiriin kuuluu myös työelämän valvonta.
Varhaiskasvatuksen yhdenvertaisuussuunnittelu torjuu parhaimmillaan syrjintää ja edistää erityisesti heikoimmassa asemassa olevien lasten ja lapsiperheiden oikeuksien toteutumista. Uudistuksessa yhdenvertaisuussuunnittelu ja yhdenvertaisuuden edistäminen laajennetaan koskemaan myös varhaiskasvatuksen järjestäjiä ja palveluntuottajia toimipaikkakohtaisesti. Myös lapsille ja heidän huoltajilleen on varattava mahdollisuus tulla kuulluiksi edistämistoimenpiteistä.
Viranomaisen on arvioitava, miten sen toiminta vaikuttaa eri väestöryhmiin ja miten yhdenvertaisuus muutoin toteutuu sen toiminnassa, ja ryhdyttävä tarvittaviin toimenpiteisiin yhdenvertaisuuden toteutumisen edistämiseksi
Työnantajalla, jonka palveluksessa on säännöllisesti vähintään 30 henkilöä, on oltava suunnitelma tarvittavista toimenpiteistä yhdenvertaisuuden edistämiseksi. Lakiuudistuksella halutaan tukea syrjinnän ehkäisemistä ja yhdenvertaisuuden edistämistä myös työpaikoilla. Yhdenvertaisuuslain työnantajan yhdenvertaisuuden edistämisvelvoitetta koskevaa pykälää on selkeytetty siltä osin, mitä työnantajan tulee ottaa huomioon arvioidessaan työpaikan yhdenvertaisuustilannetta. Arviointi tulee tehdä myös työhönoton osalta.
Työsuojeluviranomainen valvoo lain noudattamista työelämässä. Työsuojeluviranomaisen valvontatoimivaltaa on myös tarkennettu, ja lisäksi työsuojeluviranomaiselle on mahdollistettu kehotuksen antaminen myös työnantajan velvollisuudesta arvioida ja edistää yhdenvertaisuutta.
Mukavaa kesän jatkoa!
Kirkkonummen vammaisneuvosto
Tervetuloa Kirkkonummen kunnan vammaisneuvoston kotisivuille! Kunnassa on kolme vaikuttamistoimielintä nuorisovaltuusto, vanhusneuvosto ja vammaisneuvosto, joiden kokoonpanosta, asettamisesta ja toimintaedellytyksistä päättää kunnanhallitus.
Kunnanhallituksen vahvistaman toimintasäännön mukaisesti Kirkkonummen vammaisneuvoston tarkoituksena on
1) edistää vammaisten tasa-arvoista osallistumista yhteiskunnan eri toimintoihin, kuten kuntoutukseen ja koulutukseen, työhön, sosiaali- ja terveyspalveluihin, kulttuuri- ja harrastustoimintaan sekä muihin kunnallisiin peruspalveluihin
2) tehdä aloitteita ja esityksiä, seurata vammaisten tarpeita ja vammaispalvelujen kehitystä Kirkkonummen kunnan alueella sekä antaa lausuntoja vammaisia koskevista asioista
3) tehdä yhteistyötä kunnan viranomaisten ja kunnan muiden toimielinten kanssa ja neuvotella tiiviisti valmisteilla olevista vammaisia koskevista asioista
4) vaikuttaa kunnan eri toimialojen toiminnan suunnitteluun, valmisteluun ja seurantaan asioissa, joilla on merkitystä vammaisten henkilöiden hyvinvoinnin, terveyden, osallisuuden, elinympäristön, asumisen, liikkumisen tai päivittäisistä toiminnoista suoriutumisen taikka heidän tarvitsemiensa palvelujen kannalta (Kuntalaki 410/2015, 28 §)
5) edistää Kirkkonummen kunnan ja vammaisjärjestöjen yhteistoimintaa.
Kunnanhallituksen on huolehdittava vammaisneuvoston toimintaedellytyksistä ja vammaisneuvostolle on annettava mahdollisuus vaikuttaa kohdan 4. mukaisiin asioihin (Kuntalaki 410/2015, 28 §).
Kiitos menneestä vuodesta, toivomme matkasi jatkuvan tänäkin vuonna terveellisesti, turvallisesti ja kivuttomasti, lämpimin ajatuksin!
Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue on aloittanut vuoden alusta lähtien toimintansa. Kirkkonummen uudessa hyvinvointikeskuksessa sosiaali- ja terveyspalvelujen toiminta on samoin alkanut, jonne myös asiakkaat ovat löytäneet tiensä. Rakennuksen toimivuudesta ja palvelun saatavuudesta olemme kiinnostuneita kuulemaan teidän kommenttejanne. Toivomme, että kuluvan vuoden aikana kykenemme vammaisneuvostona entistä paremmin edistämään kunnallisessa päätöksenteossa vammaisten ja sairaiden näkökulmia sekä tarpeita.
Samoin edustajamme hyvinvointialueen vammaisneuvostossa tuovat kirkkonummilaista ääntä koko Länsi-Uusimaata koskevaan päätöksentekoon. Paljon uusia asioita tapahtuu ja tulee tapahtumaan erilaisten muutosten muodossa nyt sekä lähitulevaisuudessa. Mikäli mieleesi tulee arkeesi liittyvää sellaista kehittämisen tarvetta joka liittyy joko kunnan tai hyvinvointialueen järjestämiin palveluihin, niin ole rohkeasti meihin yhteydessä ja voimme yhdessä vaikuttaa palvelujen kehittymiseen.
Yhdessä olemme enemmän!
Kirkkonummen vammaisneuvosto
YK:n vammaissopimuksen tarkoituksena on
– taata vammaisille henkilöille täysimääräisesti ja yhdenvertaisesti kaikki ihmisoikeudet ja perusvapaudet
– edistää ja suojella näitä oikeuksia ja vapauksia
– edistää vammaisten henkilöiden ihmisarvon kunnioittamista.
”Persons with disabilities include those who have long-term physical, mental, intellectual or sensory impairments which in interaction with various barriers may hinder their full and effective participation in society on an equal basis with others.”
”Vammaisiin henkilöihin kuuluvat ne, joilla on sellainen pitkäaikainen ruumiillinen, henkinen, älyllinen tai aisteihin liittyvä vamma, joka vuorovaikutuksessa erilaisten esteiden kanssa voi estää heidän täysimääräisen ja tehokkaan osallistumisensa yhteiskuntaan yhdenvertaisesti muiden kanssa.” (YK:n yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista 27/2016 )
Sopimuksen 9. artikla määrittää seuraavasti:
9 artikla
Esteettömyys ja saavutettavuus
a) rakennuksiin, teihin, kuljetukseen sekä muihin sisä- ja ulkotiloihin, koulut, asunnot, terveydenhuoltoyksiköt ja työpaikat mukaan lukien;
b) tiedottamiseen, viestintään ja muihin palveluihin, sähköiset palvelut ja pelastuspalvelut mukaan lukien.